
- •Subjektin ilmaiseminen
- •Nominatiivi- ja partitiivisubjekti
- •Verbaalinen predikaatti
- •Verbiketjut ja
- •Verbiliitot.
- •Verbiketju
- •Verbiliitto
- •Subjektin ja predikaatin kongruenssi
- •Subjektin ja predikaatin järjestys lauseessa
- •Verbeja, jotka voivat saada objektin, sanotaan transitiivisiksi ja muita intransitiivisiksi.
- •Predikatiivi
- •Ilmaisee resultatiivista tekemistä;
- •Muista!
- •Imperatiivi-, passiivi- ja täytymislauseissa objekti saattaa olla myös partitiivissa.
- •Infinitiivin objekti
- •Infinitiivin objekti on päätteettomassa akkusatiivissa:
- •Attribuuttien jarjestys pronomini - genetiivi - lukusana - adjektiivi - pääsana
- •Adjektiivijonot
- •Hahmo - ika - vari - alkupera - aine - pääsana.
- •Rinnastus
- •Kongruenssisuhteet numeraalin yhteydessä
- •Monikollisen substantiivin attribuutti
- •Infinitiivi- ja sivulauseattribuutit
- •17.Käänteinen sanajärjestys
- •On aina valtettäva sellaista sanajärjestystä, joka voi aiheuttaa väärinkasitystä tai synnyttä häiritsevia assosiaatioita.
- •18.Verbin määritteiden paikka lauseessa
- •On aina valtettäva sellaista sanajärjestystä, joka voi aiheuttaa väärinkasitystä tai synnyttä häiritsevia assosiaatioita.
- •19.Yksinäislauseiden laji
- •20.Lauseiden rinnastus
- •21.Lauseiden alistus
- •23.Omistusliitteiden käyttö lauseenvastikkeissa
- •24.Ensimmäinen referatiivirakenne
- •25. Modaalirakenne
- •26.Predikatiivinen lauseenvastike
- •27.Agenttirakenne
- •28.Temporaalerakenne
- •29.Statusrakenne
- •Irrallinen nominatiivi
- •Irrallinen partitiivi
- •31.Toinen referatiivirakenne
- •32.Objektin muoto rakenteissa
- •1 Referatiivi rakenne.
- •2 Referatiivi rakenne
- •33. Relatiivilause ja sen korvaaminen partisiippimääräyksellä
- •Huomaa! Kaikkia relatiivilauseita ei voi muuttaa partisiippi-ilmauksiksi.
- •34. Suora ja
- •35.Fatumrakenne
- •36. Kvantumrakenne
- •38. Intensiteettirakenne
- •37. Kvasirakenne
- •39. Permissiivirakenne
- •40. Nesessiivirakenne
Attribuuttien jarjestys pronomini - genetiivi - lukusana - adjektiivi - pääsana
Esim. Noilla Liisan kahdella mukavalla pojalla; minun koina rakkainta ystavaani.
Adjektiivijonot
Subjektiiviset asenneadjektiivit tulevat ennen puhtaastikuvailevia.
Esim. ihana kukallinen huivi; mainio vanhänaikainen seremo¬nia.
Mitä luonteenomaisempi substantiivin tarkoitteen ominäisuus on kyseessa, sitä lahemmas pääsanaa adjektiivi sijoittuu. Jarjestys noudattaa yleensä seuraavaa semanttista kaavaa:
Hahmo - ika - vari - alkupera - aine - pääsana.
Esim. iso vanha punainen kiinalainen posliininen ruusu; pyorea uusi vaalea kotimainen puinen kulho.
Ainettä ilmaiseva attribuutti muodostaa usein pääsanansa kanssa yhdyssanan.
Esim. posliiniruusu, puukulho.
Kahdesta kuvailevasta adjektiivista tulee aikaisemmin se, jota voi määrittää adverbi.
Esim. suora pohjaton putki - hyvin suora pohjaton putki.
Lyhyt adjektiivi edeltaa pitkaa.
Esim. pitka ryhdikas upseeri; kalpea heikkohermoinen virkailija.
Yksinkertaiset perusadjektiivit pyrkivat edeltämäan johdettuja adjektiiveja.
Esim. halpa pitkanomainen massavalmisteinen kuorrutettu kakku.
Rinnastus
Rinnasteisten attribuuttien valiin tulee pilkku, jos ei niitä
ydista jokin konjunktioista ja, sekä, sekä - että, -ka, ynna, eli, joko - tai, vai, mutta, vaan.
Esim. Tein pienen mutta tarkean lisayksen. Liisa pitää joko keltaisista tai ruusunpunaisista tapeteista. Hänella on pitka ja tuuhea tukka.
Peräkkäiset adjektiiviattribuutit erotetaan pilkulla vain jos ne ovat todella rinnasteiset, keskenaan samanarvoiset.
Esim. selvasanainen, innostava (selvasanainen ja innostava) puhuja.
Tallaiset attribuutit ovat yhta painokkaita, ja niiden valiin sijoittuu aannettäessa luontevasti tauko.
Sen sijaan: hyvia kotimaisia tuotteita (kotimaisia tuotteita, jotka ovat hyvia).
Kerroin toisen hyvan vitsin. - Kerroin toisen, hyvan vitsin. Toinen korjattu painos. - Toinen, korjattu painos.
Kongruenssisuhteet numeraalin yhteydessä
Kardinaalinumeraaliin liittyy substantiivi yksiköllisenä: kaksi koiraa.
Jos substantiivi saa adjektiiviattribuutin, niin sekin on tietysti yksikossa.
Esim. Kaksi isoa koiraa tappelee pihalla.
Jos adjektiiviattribuutti on numeraalin edella, niin se on nume¬raalin maarite ja on siksi monikossa.
Esim. Nuo kaksi koiraa tappelivat, kun olin pihalla. Oleskelin Siellä runsaat kolme viikkoa.
Monikollisen substantiivin attribuutti
Monikkomuotoisen sanan adjektiiviattribuutti on yleisen kongruenssi saannon mukaisesti monikossa, vaikka sanan merkitys onkin yksikollinen.
*Esim. hyvat tikapuut, naihin illanistujaisiin, neljat haat, neljissa haissa, neljansissatoista olympialaisissa.
Attributiivi
Attributiivi on substantiivi tai substantiivinen sana, joka ei kongruoi pääsanansa kanssa eikä ole nominatiivissa. Myös infinitiivi-ja sivulauseattribuutit luetaan attributiiveihin.
Genetiiviattribuutti on attributiivin yleisin laji. Se ilmoittaa useimmiten omistajaa, mutta voi ilmaista myös alkuperaa, tekijää, toiminnan tai tunteen kohdettä. Genetiiviattribuutti on pääsanansa edella.
Esim. pojan kirja; Helsingin yliopisto; Tampereen kaupunki; Hän on tyossa suomen kielen laitoksella.
Partitiivi- ja elatiiviattribuutti. Osaa tai maaraa ilmaisevan sanan attribuuttina on usein partitiivi tai elatiivi ilmoittämässa kokonaisuutta, jonka osasta on puhe.
Esim. kupillinen kahvia; litra maitoa, joukko ihmisia, pala tummaa leipää; pisara vettä; osa tata kaupunkia; osa mansikoista;
Muut paikallissija-attribuutit
Yleisia ovat sellaiset paikallissija-attribuutit, jotka liittyvät verbista johdettuun tai verbin kanssa samanvartaloiseen teonnimeen. Attribuutin sija maaraytyy vastaavan verbin rektion mukaan.
Esim. ero virasta [erota virasta]; usko Jumalaan [uskoa Juma¬laan]; lahto Jyvaskylaan [lahtea Jyvaskylaan]; luottamus oikeu¬den voittoon [luottaa voittoon];
Mahdollisia ovat myös sellaiset naita läheisesti muistuttavat ilmaukset, joissa pääsana ei ole teonnimi.
Esim. surullinen tarina janiksenpoiasta, pikajuna Turusta, sahkokirje Espanjasta.
Yleensä on syytä valttaa paikallissijojen, pre- ja postpositioiden ja adverbien käyttöä attribuutteina muissa kuin edellä käsitellyissä tapauksissa. Useimmiten paikallissija kasitetaan adverl biaaliksi, verbin maaritteeksi. Paikallissijainen attribuutti olisi korvattava substantiivin adjektiivi- tai partisiippimaaritteella.
Esim. Koira haukkui lintua koivun oksalla.
Paremmin: Koira haukkui koivun oksalla istuvaa lintua.