29.Statusrakenne

Statusrakenteesta käytetään myös nimea irrallinen nominatiivi ja irrallinen partitiivi. Rakenne ilmaisee tekemisen tapää ja toimii lauseessa tavan adverbiaalina.

1. Irrallinen nominatiivi

Esim. Hyppäsin veteen (minut heitettiin veteen) pää edellä ~ suu auki - jalat koukussa ~ silmat ummessa ~ peukut pystyssä~ hampäät irvessä ~ kädet taskussa ~ hattu silmillä ~ vatsa tyhjänä~ mieli mustana - jalat suorina ~ vasen käsi selän takana ~ toinen käsi housuntaskussa ~ uusi uimapuku päällä ~ molemmat kadet vihrealla paperinarulla selan taakse koytettyina.

• Irralliseen nominatiiviin voi liittyä toisen infinitiivin instruktiivi.

Esim. Susi katseli Punahilkkaa sydän lapattaen ~ silmät kiiluen ~ polvet horjuen ~ hampäät valahdellen ~ hänta vettä valuen ~ kaikki viiksikarvat viekkaasti varisten.

2. Irrallinen partitiivi

Esim.Tiellä käveli Kettu Repolainen herneitä suussa ~ rahaa taskussa ~ maitoa poskessa ~ koiruutta mielessaan ~ haaveita sydämessään ~ viekkaita ajatuksia päässaan.

Huomautettäkoon, että statusrakennetta ja modaalirakennetta ei pitäisi sekoittaa toisiinsa.

Esim. Susi katseli Punahilkkaa silmat kiiluen.

Susi katseli Punahilkkaa. Silmat kiiluivat.

Vertaa: Susi katseli Punahilkkaa nauraen. (modaalirakenne) Susi katseli Punahilkkaa. Susi nauroi.

Muita esimerkkeja: Vene lipui laituriin purjeet tuulessa lepattaen. - Vene lipui laituriin tuulessa keinuen. Lokki lensi siivet vettä viistaen. ~ Lokki lensi vettä viistaen.

30. Epäsuora kysymyslause

Kysymyslauseita referoitaessa käytetään epasuoraa kysymyslausetta. Se on alisteinen lause, joka alkaa kysymys-sanalla eli interrogatiivisella pronominilla, tai kysyvalla adverbilla tai -ko/ -ko-liitteisella sanalla. Epasuora kysymyslause esiintyy eraiden tietamista ilmaisevien verbien yhteydessa {muistaa, tietaa, unohtaa), tiedon hänkkimista (huomata, keksia, saada selville). päättamista {päättaa, sopia, tarkastaa) ilmaisevien verbien yhteydessa sekä kysely-, arvelu- ja mielipideverbien {kysya, ar-vata, olla varma, ihmetella, selittaa, ilmoittaa, kertoa, tiedottaa) yhteydessa. Epasuora kysymyslause on yleensä lauseessa objek¬tina, harvemmin subjektina.

Esim. Liisa tietaa, jaiko kattila liedelle. Poika ihmetteli, miksi kukaan ei kysynyt mitäan. En tieda, olemmeko ennen tavanneet toisemme. Kysyin, lahteeko hän kotiin. En tieda, lahteeko hän. Eri, asia on, tyytyyko hän vastaukseen.

31.Toinen referatiivirakenne

• Referatiivirakenne voi vastata myös subjektina olevaa että-lausetta intransitiivisten näkyä, näyttää, kuulua tuntua verbien ohella. Hallitsevan lauseen subjekti on samalla partisiippirakenteen subjektina.

Esim. Näkyy että hän on kotona. Hän nakyy olevan kotona.

Kuuluu että ammeeseen valuu vettä. Ammeeseen kuuluu valuvan vettä. Sinä näyt ostaneen uuden auton. Hän näyttää olevan tottumaton työhön. Mies kuuluu muuttaneen ulkomaille. Ulkona näkyy satavan.

• Partisiippirakenteen aktiivisen partisiipin yksiköllinen akkusatiiviobjekti on päätteellisessa muodossa.

Esim. Sinä kuulut kadottaneen kellon.

• Passiivisen partisiipin objekti sen sijaan on päätteettomassa muodossa.

Esim. Talo kuuluu myydyn. Hänet näyttää lahjotun.