20.Lauseiden rinnastus

Yksinkertaisten lauseiden rinnastusta on 4 eri lajia.

1. Kopulatiivinen rinnastus (yhdistävä); konjunktiot ja, ynnä, sekä, sekä että, saati, saatikka, jopa, vieläpä. Tällaisessa rinnastuksessa tekeminen saattaa olla samanaikaista tai peräkkäin tapahtuvaa. Predikaatit ovat tavallisesti samassa aikamuodossa.

Esim. Oli pieni lampi ja lammessa oli pieni saari. Sadoittain ihmisia astui junasta, eikä Nalle tuntenut ainoatakaan heistä. Heebe vihasi muutenkin kuoriaisia, saati sitten kun mies alkoi niista huomautella.

2. Disjunktiivinen (erottava); konjunktiot eli, tai, joko tai, vai. Esim. Joko sinä lahdet mukaan tai menen yksin. Onko tanaan kaunis ilma vai sataako taas?

3. Adversatiivinen (vastakohtaa tai rajoitusta ilmaiseva); konjunktiot mutta, vaan.

Esim. Rinne ei näyttänyt jyrkältä, mutta sitä oli vaikea kiivetä. Esa lähti kouluun, mutta laukku unohtui eteiseen. Liisa ei välittänyt kuunnella, vaan katsoi mieluummin musiikkiohjelmaa.

4. Eksplanatiivinen (selittava); konjunktio sillä.

Esim. Matti ei voinut katsoa jalkapallo-ottelua, sillä Liisa halusi menna sankyyn. En voi tulla, sillä olen sairas.

• Yhdyslauseita, joissa ei käytetä konjunktioita, ei ole syytä jakaa rinnasteisiin ja alisteisiin.

Esim. Nalle Karvatassu poliisikypärä päässä ja sapeli taskussa. Lehden etusivulla komeili suuri valokuva:

• Rinnastuksen ja alistuksen ero ilmenee seuraavasta: alisteisen lauseen voi yleensä konjunktioineen sijoittaa yhta lailla hallitsevan lauseen eteen kuin peraan. Rinnastuskonjunktiolla alkava lause taas voi olla vain parinsa jäljessä.

21.Lauseiden alistus

A.Alisteinen lause alkaa joko:

1. alistuskonjunktiolla:

että, jotta, koska, kun, jos, vaikka, kuin;

Esim. On hyva, että joku aina tarjoutuu maksamaan laskun. Lähden uimaan, jos on kaunis ilma.

2. relatiivisanalla (relatiivipronominilla tai relatiivisella adverbilla tai adjektiivilla);

Esim. Palautan kirjan, jonka lainasin. Talo maalattiin keltaiseksi, jollainen se oli ennenkin ollut.

3. kysymyssanalla (interrogatiivipronominilla tai kysyvällä adverbilla).

Esim. Hän kysyi minulta, kuka oli kirjoittanut kirjeen. Voitteko ilmoittaa, milloin kirjasto on auki?

B.Alisteinen lause kuuluu jäsenenä hallitsevaan eli päälauseeseen ja voi olla:

• Subjektina

Esim. Riittää että tarkastelemme päivälehtien kulttuuriosastoja. Vertää: Tämä riittää.) Onpa ihanaa että päästiin uimaan. (Vertaa: Onpa ihanaa tämä uiminen.)

• Objektina

Esim. Kuulin että tuuli vinkuu. (Vertaa. Kuulin sen.) Poika kertoi minulle, että hän oli kaatuessaan loukannut nalkansa. Matti sanoi, että tassa ei ole mitäan jarkea. (Vertaa. Matti sanoi sen.) Matti kysyi pitaisiko hänen lahtea. (Vertaa. Matti kysyi jotakin.)

• Adverbiaalina

Esim. Kun luennot päättyvat, lahden kotiin. (Vertaa: Silloin lahden kotiin.) Matti piti jalkapallosta, kun oli lapsi.

• Attribuuttina

Esim. Matilla on kissa, jonka nimi on Mikko. Olipa kerran mies, jolla kolme poikaa.

Alisteinen lause toimii toisessa lauseessa taydennyksena tai maaritteena.

Seuraavassa tarkastellaan alisteisten lauseiden jokaista ryhmäa erikseen.

C. Alistuskonjunktiolla alkavat lauseet

1. Eksplikatiiviset (yleiseen alistavat) että-lauseet.

Esim. Huomasin heti, että auto oli epakunnossa.

2. Konsekutiiviset (seurausta ilmoittavat): että, niin että, jotta-konjunktioilla alkavat lauseet. Ellei kayteta liittokonjunktiota niin että, on tavallisesti alistavassa lauseessa sana niin, sellai¬nen.

Esim. Poika oli niin likainen, että hirvitti. Pääsin luokaltani, niin että saan olla kesän joutilaana.

3. Finaaliset (tarkoitusta ilmoittavat): jotta, että-konjunktioilla alkavat lauseet. Vastaavat kysymykseen mitä varten?

Esim. Harrastan liikuntaa, jotta pysyisin terveenä. Sinun on tehtävä ahkerasti työtä, jotta voit elättää perheesi.

4. Kausaaliset (syyta ilmoittavat): koska, kun-konjunktioilla alkavat lauseet. Vastaavat kysymykseen miksi, mista syystä?

Esim. Koska olet myöhässä, saat odottaa käytävällä. Kun asialle ei kuitenkaan mitään mahda, meidän on tyydyttävä siihen.

5. Temporaaliset (aikaa ilmaisevat): kun, kunnes, jahka, ennen kuin-konjunktioilla alkavat lauseet. Vastaavat kysymykseen milloin, miten kauan?

Esim. Kaikki jo nukkuivat, kun tulin kotiin. Pitaisi levata, ennen kuin lahdetaan.

6. Konditionaaliset (ehtoa ilmoittavat): jos, kun, kunhan, ellen-konjunktioilla alkavat lauseet, jne. Vastaavat kysymykseen Millä ehdolla?

Esim. Olen tyytyväinen, kun vain annat minun olla rauhassa.

7. Konsessiiviset (myönnyttävät): vaikka, joskin, jos kohta-konjunktioilla alkavat lauseet. Vastaavat kysymykseen Mista huolimatta?

Esim. Osasin perille, vaikka oli jo ihän pimea.

8. Komparatiiviset (vertaavat): kuin, niin kuin, ikaan kuin, kuten-konjunktioilla alkavat lauseet.

Esim. Poika teki silla tavalla kuin isa oli neuvonut. Tee niin kuin sanoin.

22. Ensimmäisen infinitiivin pitempi muoto rakenteiden predikaattiosana

1. Kvantumrakenteessa predikaattina on 1. infinitiivin pitempi muoto.

Tekijä ilmaistaan tavallisesti pelkällä omistusliitteella,mutta sen ohessa voidaan käyttää myös persoonapronominin genetiivia.

Esim. Meidän tietääksemme ei ole tapahtunut mitään muutoksia.

2. Intensiteettirakenteessa predikaattina on 1. infinitiivin pitempi muoto.

Rakenne vastaa liioittelevaa niin että-lausetta ja ilmaisee tekemisen tapää.

Esim. Nauroin katketakseni (haljetakseni, kuollakseni). Pelkasimme kuollaksemme, että hän akkia palaisi. Pojan sydan sykki pakahtuakseen.

3. Finaalirakenne vastaa finaalista (tarkoitusta) ilmaisevaa jotta-, tai että-lausetta.Predikaattiosana on 1. infinitiivin pitempi muoto.

Esim. Hän istuutui siksi että/jotta (hän) jatkaisi työtä - jatkaakseen työtä.

Olen hankkinut kesämokin voidakseni viettäa lomani rauhassa.

Yritän saada lainan ostaakseni asunnon. Hän nousi lähteäkseen.

4. Fatumrakenne tarkoittaa, että jotakin vaistämätta tapahtuu.

Se esiintyy konditionaalisissa ja temporaalisissa sivulauseissa.

Siihen kuuluu jos tai kun-konjunktio, olla-verbi ja 1. infinitiivin pitempi muoto.

Esim. Kyllä kirje tulee, jos on tullakseen. Menköön vain kun on mennäkseen.

Kyllä lapsi syntyy jos on syntyäkseen.