- •Subjektin ilmaiseminen
- •Nominatiivi- ja partitiivisubjekti
- •Verbaalinen predikaatti
- •Verbiketjut ja
- •Verbiliitot.
- •Verbiketju
- •Verbiliitto
- •Subjektin ja predikaatin kongruenssi
- •Subjektin ja predikaatin järjestys lauseessa
- •Verbeja, jotka voivat saada objektin, sanotaan transitiivisiksi ja muita intransitiivisiksi.
- •Predikatiivi
- •Ilmaisee resultatiivista tekemistä;
- •Muista!
- •Imperatiivi-, passiivi- ja täytymislauseissa objekti saattaa olla myös partitiivissa.
- •Infinitiivin objekti
- •Infinitiivin objekti on päätteettomassa akkusatiivissa:
- •Attribuuttien jarjestys pronomini - genetiivi - lukusana - adjektiivi - pääsana
- •Adjektiivijonot
- •Hahmo - ika - vari - alkupera - aine - pääsana.
- •Rinnastus
- •Kongruenssisuhteet numeraalin yhteydessä
- •Monikollisen substantiivin attribuutti
- •Infinitiivi- ja sivulauseattribuutit
- •17.Käänteinen sanajärjestys
- •On aina valtettäva sellaista sanajärjestystä, joka voi aiheuttaa väärinkasitystä tai synnyttä häiritsevia assosiaatioita.
- •18.Verbin määritteiden paikka lauseessa
- •On aina valtettäva sellaista sanajärjestystä, joka voi aiheuttaa väärinkasitystä tai synnyttä häiritsevia assosiaatioita.
- •19.Yksinäislauseiden laji
- •20.Lauseiden rinnastus
- •21.Lauseiden alistus
- •23.Omistusliitteiden käyttö lauseenvastikkeissa
- •24.Ensimmäinen referatiivirakenne
- •25. Modaalirakenne
- •26.Predikatiivinen lauseenvastike
- •27.Agenttirakenne
- •28.Temporaalerakenne
- •29.Statusrakenne
- •Irrallinen nominatiivi
- •Irrallinen partitiivi
- •31.Toinen referatiivirakenne
- •32.Objektin muoto rakenteissa
- •1 Referatiivi rakenne.
- •2 Referatiivi rakenne
- •33. Relatiivilause ja sen korvaaminen partisiippimääräyksellä
- •Huomaa! Kaikkia relatiivilauseita ei voi muuttaa partisiippi-ilmauksiksi.
- •34. Suora ja
- •35.Fatumrakenne
- •36. Kvantumrakenne
- •38. Intensiteettirakenne
- •37. Kvasirakenne
- •39. Permissiivirakenne
- •40. Nesessiivirakenne
34. Suora ja
Suorassa esityksessa asiat esitetaan tasmalleen niin kuin joku on ne sanonut tai kirjoittanut. Kirjoituksessa se osa, joka sisältää lainatut sanat, on lainausmerkeissa tai se erotetaan muusta tekstista repliikkiviivalla. Johtolauseella ilmaistaan, kuka asian puhuu tai kirjoittaa.
Esim. Liisa sanoi: "Viime viikolla kävin kirjastossa monta kertaa".
Epasuorasta esityksesta käytetään myös nimea referaatti ja referointi.
Tavallisin epasuoran esitystävän muoto on johtolauseesta riippuva, objektina oleva että-lause.
Esim. Liisa sanoi, että hän oli käynyt viime viikolla monta kertaa kirjastossa.
Jos referoitavana on kysymys, käytetään epasuoraa kysymyslausetta.
Esim. Kysyin, miksi hän oli nukkumassa keskellä päivää. Tiedätkö, milloin hän saapuu?
Referoitaessa tahdonilmaisua (predikaatti on imperatiivissa) käytetään objektina olevaa että-lausetta, jonka predikaatti on konditionaalissa.
Esim. Syötyään hän ehdotti, että saattaisimme Liisan kotiin.
Epasuorassa esityksessa repliikki muuttuu sen mukaan, mikä on kertojan suhde siihen tilanteeseen, jossa alkuperainen repliikki on lausuttu.
Esim. Pekka sanoi, että hän oli käynyt edellisenä talvena monta kertaa luistelemassa.
Epasuoraa esitysta käytettäessä on kiinnitettäva erityista huomiota verbien aikamuotoihin, ajanilmauksiin ja pronomiineihin sekä paikkaa ilmaiseviin adverbeihin. Niiden muutos riippuu kertojan näkökulmasta.
Epasuoran esityksen että-lauseen sijasta voidaan tavallisesti käyttää referatiivirakennetta.
Esim. Pekka sanoi: "Pidän luistelemisesta". Pekka sanoi, että hän pitää / piti luistelemisesta. Pekka sanoi pitävänsä luistelemisesta.
Merkitykseltään futuurinen preesens jaa epasuorassa esityksessa usein ennalleen, vaikka johtolause olisikin imperfektissa. Toisinaan voidaan preesensin sijasta käyttää myös konditionaalia.
Esim. Vielä aamulla Jussi arveli, että hän illalla pistaytyisi meille.
Suoran esityksen ilmauksia ja niiden tavallisimpia epasuorassa esityksessa ja muussa referoinnissa esiintyvia vastineita.
Suora esitys Referaatti |
Suora esitys Referaatti |
minä, me sinä |
hän; te, he |
sinä, te hän |
minä; he, me |
tämä, nama |
se, ne |
tuo, nuo |
se, ne |
täällä |
Siellä, tuolla |
tuolla |
Siellä |
Nyt |
silloin, tapahtuma-aikana, parhaillaan tanaansamana päivänä, sinä päivänä eilen edellisena päivänä |
toissapäivänä |
kaksi päiväa aikaisemmin |
huomenna |
seuraavana päivänä |
nykyään |
tuohon aikaan, noina aikoina, silloin |
ensi vuonna |
seuraavana vuonna |
viime vuonna |
edellisena vuonna |
perfekti |
pluskvamperfekti |
Esim. Ministeri sanoi: "Olen tyytyväinen matkaani. Ministeri sanoi, että hän oli tyytyväinen matkaansa.
Tälläinen käytäntö ei kuitenkaan ole ehdoton. Niinpä suoran esityksen preesens voi jäädä epasuorassa esityksessa ennälleen, jos se on luonnollinen kertojan nykyhetkenkin eikä vain repliikin esittämishetken kannalta.
Esim. Pääministeri sanoi eilisessa puheessaan: "Taloutemme kaipaa jatkuvaa elvytystä". - Pääministeri sanoi eilisessa puheessaan, että taloutemme kaipaa jatkuvaa elvytystä.