3. Verbaalinen predikaatti

Keskeisin lauseenjäsen on predikaatti, joka ei voi puuttua yhdestäkään täydellisestä lauseesta. Verbin finiittimuoto on lauseenjäsenena predikaatti.

• Predikaatteja ovat paitsi yksinkertainen finiittiverbi myös erilaiset

liittomuodot,

Verbiketjut ja

Verbiliitot.

• Verbaalinen predikaatti on

aktiivissa tai

passiivissa.

Se kertoo, mitä joku tai jokin tekee, mitä tehdään:

Esim. Sataa. Avasin ikkunan, [predikaattina yksi verbi] Minä en olisi tehnyt sita. [verbin liittomuoto] Kaikki on selitettävissa parhain pain. [verbiliitto] Asia voi muuttua vielä kokonaan. [verbiketju] Kaikki puhua palattivat yhteen aaneen, [kolo-ratiivirakenne] Teemu otti ja lahti tyopaikastaan, [ja-kiteyma] Sinun taytyy nyt oppia tämä.

1. Liittomuodot

Liittomuodossa apuverbi olla tai ei ilmaisee yhdessä pääverbin kanssa kiellon, tempuksen tai molemmat: en katso, olen katsonut, en ole katsonut, on ollut poissa, ei olisi oltu vihaisia. Liittomuodot ovat mahdollisia myös modaaliverbien voida, pitää, täytyä sekä verbien alkaa ja haluta yhteydessä.

Esim. voi olla kaatunut, on voinut kaatua, alkaa olla sulautunut

2. Verbiketju

Verbiketjussa modaaliseen tai muuhun abstraktiin verbiin (pitää, sopia tarvita; alkaa, ehtiä, saada, tahtoa, voida; alkaa, lakata, sattua; kuulua, näkyä, tuntua) liittyy infiniittinen verbi:

Esim. Minä haluaisin opiskella saksaa. He saattavat pian lahteä. Pojat tottuivat vihdoinkin tulemaan ajoissa. Meidän täytyy voida pysähtyä. Serkukset näyttavät tulevan hyvin toimeen keskenään. Sinun pitäisi hankkia koira. Asiaan olisi syytä ruveta kiinnittämäan huomiota.

3. Verbiliitto

Verbiliitto koostuu apu- ja pääverbista ja toimii lauseessa yksinkertaisen predikaattiverbin tavoin. Apuverbina on yleensä olla- tai tulla-verbi tai jokin muu verbi:

Esim. Asiat on hoidettava. Asiat ovat hoidettavissa. Sitä ei käy kieltäminen. Antti on luistelemassa. Olin vähällä kaatua. Hän ei ollut kuuntelevinaan opettajaa. Kosonen tuli valituksi. Sain hoidettavakseni koko jutun. Se jai tekemättä. Jätin sen tekemättä.

• Yhdeksi predikaatiksi katsotaan myös verbin ja toisen sanan muodostamat, yhtä käsitettä edustavat idiomaattiset sanaliitot:

Esim. Onko tarpeen olla noin vakava? Ota nyt siitä selvää. Minun on saali häntä. Siellä lyödään laimin puhtausnormeja.

• Kopulalauseissa olla-verbi yhdessä predikatiivin kanssa muodostaa lauseen predikaatin.

Esim. Liisa on suomalainen. Vesi on kylmää Sormus on kultaa. Sinä olet oikeassa. Olemme velkaa hänelle.

• On lauseita, joista predikaatti puuttuu. Sellaisia voivat olla esi¬merkiksi huudahdukset, sananlaskut ja otsikot.

Esim. Ulos! Hyvä! Sanasta miestä, sarvesta harkaa. Matkalla menneisyyteen.

4. Subjektin ja predikaatin kongruenssi

Lausekkeiden kieliopillista yhdenmukainen ja toisiinsa mukautumista sanotaan

Kun subjekti on nominatiivissa, lauseen predikaatti on samassa persoonassa ja luvussa kuin subjekti.

Subjekti on muodoltaan yksikollinen, vaikkakin merkitykseltaan monikollinen. Predikaatti on yksikossa. Sub(yks.) + V(yks.)		Verbi on yksikon 3. persoonassa, vaikka lauseen subjekti on monikossa. Sub(mon.) + V(yks.3p.)
	Esim.		Esim.
1.Subjektina on numeroilmaus. Huomaa! Jos numerosubjekti tarkoittaa määrättyä, tunnettua, ainoata joukkoa, verbi on monikossa.	Kaksi naista seisoi kadulla.	1. Subjekti on monikon partitiivissa. Jos subjekti on partitiivissa, lauseen predikaatti on aina yksikon 3. persoonassa.	Pihalla kasvaa puita. Tahän tulee uusia taloja.
2.Subjektina on pronomini monta + substantiivi.	Moni suomalainen puhuu englantia. Monet opiskelijat ovat ahkeria.	2. Täytyy-ilmauksissa lauseen predikaatti on aina yksikon 3. persoonassa.	Naiden opiskelijoiden täytyy lukea ahkerasti. Meidän ei tarvitse opiskella vappuna.
3. Subjektina on kollektiivisana (ryhmäsana), Esim.erkiksi osa, perhe, kansa, vaki, joukko, ryhmä, lauma, parvi (jostakin joukosta).	Torille oli kokoontunut kansaa. Nuoripari sai asunnon.	3. Eksistentiaalilauseen tai omistuslauseen subjekti on monikossa, predikaatti on yksikon 3. persoonassa.	Kaapissa on saappäät.
4. Subjektina on pronomini kumpikin.	Kumpikin lupasi tulla ajoissa. Kumpikaan meista ei puhu japania.	4. Subjektina on sana puolet.	Vain puolet opiskelijoista tuli paikalle
5. Subjektina on yksikollinen pronomini kaikki.	Kaikki meni hyvin. Kaikki lupasivat tulla ajoissa.	5. Subjektina on monikollinen erisnimi.	Yhdysvallat osallistuu kokoukseen.
		6.Teitittelymuoto (partisiippi on yksikössä):	Oletteko käynyt siellä? Te ette tullutkaan juhlaamme.

Esim. Minä luen. Me luemme. Tuo mies olen minä. Sinä olet paras kaverini.

• Nominatiivisubjektin ja predikaatin valilla vallitsee numerus-ja persoonakongruenssi. Myös kieltöverbi noudattaa lauseen subjektin persoonaa ja lukua.

Esim. Et ehkä oikein ymmarra omaa parastasi. En osaa soittaa enka laulaa. He eivät soittaneet eivätka kirjoittaneet.

• Jos lauseessa on monta subjektia, predikaatti on monikossa.

Esim. Helsinki, Tampere ja Turku ovat Suomen suurimpia kaupunkeja. Varis ja harakka lentavat.

• Kun subjektina on rinnasteinen substantiivilauseke, jonka osana on persoonapronomini, verbi on monikon 1. persoonassa, jos yksi subjekteista on pronomini minä tai me.

Esim. Anu ja minä olemme hyvat ystavat. Minä ja sinä menimme elokuviin.

• Vastaavasti verbi on monikon 2. persoonassa, jos rinnasteisia ovat 2. ja 3. persoona {sinä ja hän on sama kuin te).

Esim. Sinä ja nuo pojat olette onnistuneet parhaiten. Kiitos siita, mitä sinä ja Natasha olette puolestani tehneet.

• Kuitenkin, jos persoonapronomini on moniosaisen luettelon osana, verbi voi olla myös monikon kolmannessa persoonassa.

Esim. Perheeseeni kuuluvat isa Mauri, äiti Johänna, minä ja kaksi pikkuveljeani, Oskari ja Otto. Huomaa erityisesti seuraavat tapaukset.