- •Subjektin ilmaiseminen
- •Nominatiivi- ja partitiivisubjekti
- •Verbaalinen predikaatti
- •Verbiketjut ja
- •Verbiliitot.
- •Verbiketju
- •Verbiliitto
- •Subjektin ja predikaatin kongruenssi
- •Subjektin ja predikaatin järjestys lauseessa
- •Verbeja, jotka voivat saada objektin, sanotaan transitiivisiksi ja muita intransitiivisiksi.
- •Predikatiivi
- •Ilmaisee resultatiivista tekemistä;
- •Muista!
- •Imperatiivi-, passiivi- ja täytymislauseissa objekti saattaa olla myös partitiivissa.
- •Infinitiivin objekti
- •Infinitiivin objekti on päätteettomassa akkusatiivissa:
- •Attribuuttien jarjestys pronomini - genetiivi - lukusana - adjektiivi - pääsana
- •Adjektiivijonot
- •Hahmo - ika - vari - alkupera - aine - pääsana.
- •Rinnastus
- •Kongruenssisuhteet numeraalin yhteydessä
- •Monikollisen substantiivin attribuutti
- •Infinitiivi- ja sivulauseattribuutit
- •17.Käänteinen sanajärjestys
- •On aina valtettäva sellaista sanajärjestystä, joka voi aiheuttaa väärinkasitystä tai synnyttä häiritsevia assosiaatioita.
- •18.Verbin määritteiden paikka lauseessa
- •On aina valtettäva sellaista sanajärjestystä, joka voi aiheuttaa väärinkasitystä tai synnyttä häiritsevia assosiaatioita.
- •19.Yksinäislauseiden laji
- •20.Lauseiden rinnastus
- •21.Lauseiden alistus
- •23.Omistusliitteiden käyttö lauseenvastikkeissa
- •24.Ensimmäinen referatiivirakenne
- •25. Modaalirakenne
- •26.Predikatiivinen lauseenvastike
- •27.Agenttirakenne
- •28.Temporaalerakenne
- •29.Statusrakenne
- •Irrallinen nominatiivi
- •Irrallinen partitiivi
- •31.Toinen referatiivirakenne
- •32.Objektin muoto rakenteissa
- •1 Referatiivi rakenne.
- •2 Referatiivi rakenne
- •33. Relatiivilause ja sen korvaaminen partisiippimääräyksellä
- •Huomaa! Kaikkia relatiivilauseita ei voi muuttaa partisiippi-ilmauksiksi.
- •34. Suora ja
- •35.Fatumrakenne
- •36. Kvantumrakenne
- •38. Intensiteettirakenne
- •37. Kvasirakenne
- •39. Permissiivirakenne
- •40. Nesessiivirakenne
28.Temporaalerakenne
Temporaalirakenne eli temporaalinen lauseenvastike vastaa aikaa ilmaisevaa kun-lausetta. Rakenne toimii ajankohdan adverbiaalina ja on ennen kaikkea kirjoitetun kielen keino. Naita
rakenteita on kahta tyyppia: toinen ilmaisee hallitsevan lauseen aikaista tekemistä ja toinen sita varhaisempää tekemistä.
Rakenteen predikaatti
1.rakenne, jonka predikaattina on 2. infinitiivin inessiivi,
ilmaisee samanaikaista tekemistä.
Esim. Käydessäni ensimmästä kertaa merella olin viisivuotias. - Kun kavin. Junaa odottaessasi luit lehtea. - Kun odotit. Hän laulaa pestessään pyykkiä. - Hän laulaa, kun hän pesee.
2.rakenne, jonka predikaattina on passiivin 2. partisiipin partitiivi, ilmaisee aikaisempää tekemistä.
Esim. Olen iloinen ymmärrettyäni asian. - kun olen ymmärtanyt. Nousetko aina herättyäsi? Hän oli vihainen odotettuaan monta tuntia. - Hän oli vihainen, kun oli odottanut monta tuntia.
Tämä tyyppi (kissan tultua kotiin) on syntaktisesti aktiivinen. Passiivisessa päättyneen ajan vaihtoehdossa verbi on samassa muodossa, mutta merkitys vastaa passiivia, kun tekijä jääa ilmaisematta. Käytössä tämä passiivinen versio on varsin harvinainen.
Esim. Syötyä lahdettiin kävelylle. Eläkkeelle jäätyä on sitten aikaa puuhailla.
Temporaalirakenne voidaan muuttaa rinnasteiseksi lauseeksi.
Esim. Auto törmäsi kallioon, ja kaikki matkustajat kuolivat.
Rakenteen subjekti
Temporaalirakenteen subjekti on genetiivissa.
Esim. Herätyskellon soidessa Kalle hyppää heti sängystä. Vieraiden tultua kaikki oli valmista.
Jos genetiivisubjekti on persoonapronomini, se vaatii infiniitti-muotoon omistusliitteen.
Esim. Meidän siivotessamme te ulkoilette. Kaikki muuttui hänen tultuaan.
Omistusliitteen vaatimus koskee tietenkin vain yleiskieltä, mutta koko temporaalirakenne on yleinen ja produktiivinen vain kirjoitetussa yleiskielessä.
Jos pää- ja sivulauseessa on sama subjekti, rakenteen subjekti ilmaistaan pelkällä omistusliitteella.
Esim. Aina tavatessamme muistelemme kouluaikoja. Ajaessaan pyörällä he käyttävät kypärää.
Jos temporaalirakenteen subjektina on 1. tai 2. persoona, riittää pelkkä omistusliite joskus silloinkin, kun hallitsevalla lauseella on eri subjekti.
Esim. Minun tiskatessani astioita lapsi leikki lattialla. Kirjoittaessasi lapset eivät saa tulla huoneeseen.
Subjekti jätetään joskus pois, jos halutaan ilmaista tekijäksi kuka tahansa (nollapersoonalauseiden tyyliin).
Esim. Pyöräillessä voi joskus saada itikan suuhunsa. Sekä mennessa että tullessa poikettiin Lahdessa kahville.
Rakenteen objekti
Temporaalirakenteen objekti on samassa muodossa kuin se olisi vastaavassa sivulauseessa.
Esim. Turistien ottaessa valokuvia opas soi jaateloa. - Kun turistit ottivat valokuvia, opas soi jaateloa. Syötyä jäätelö noustiin bussiin. - Kun oli syöty jäätelö, noustiin bussiin.
Passiivinen päättyneen ajan rakenne näyttää kuitenkin hylkivän sekä objektia että adverbiaaleja.
Esim. Uutta viinia maisteltua tutustuttiin taloon. Illallista syötyä tutustuttiin taloon. ~ Syötyä tutustuttiin taloon.
Rakenteen predikatiivi.
Temporaalirakenteen predikatiivi on aina samassa muodossa, jossa se olisi vastaavassa sivulauseessa.
Esim. Opettajan ollessa sairas hoiti sijainen hänen tehtäväänsä. - Kun opettaja oli sairas, hoiti sijainen hänen tehtäväänsä. Kun lapsi oli kuuliainen, osti äiti hänelle makeisia.