25. Modaalirakenne

1. Modaali rakenne korvaa siten että-lausetta.

Rakenteen predikaattina on 2. infinitiivin instruktiivi, joka ilmaisee tekemisen tapää. Tekijä on tavallisesti sama kuin pääverbin subjektipersoona.

Esim. Kerroin asiasta nauraen (siten että nauroin.). Lapsi tuli itkien kotiin. - Lapsi tuli kotiin ja itki. Hän kulkee ontuen. - Hän kulkee siten että ontuu. Bussiin on noustava varoen. -Bussiin on noustava siten että varoo.

• Samasubjektinen rakenne on yleisin ja produktiivisin. Harvemmin on infinitiivimuodolla eri subjekti kuin pääverbillä. Tällöin infinitiivin subjekti ilmaistaan genetiivilla tai omistusliitteella tai molemmilla.

Esim. Hän sanoi asian kaikkien kuullen (siten että kaikki kuulivat). Se tapahtui kaikkien nähden. Älä tee sitä minun nähteni. Tein sen kyllä tieteni enkä suinkaan sattumalta.

• Huomaa myös kiteymät, joissa ei ole subjektiosaa. Nykykielessä tämä rakenne esiintyy vain sananparsissa ja muutamissa kiteytyneissä sanonnoissa.

Esim. Ei kukko kaskien laula. Ei uni maaten lopu. Suoraan sanoen en ole asiasta varma. Kaikesta päättaen asia selviää.

2. Kielteisen modaalirakenteen predikaattina on 3. infinitiivin abessiivi. Subjekti on samoin genetiivissa tai se ilmaistaan pelkällä omistusliitteella, kun päälauseen ja rakenteen subjekti on sama.

Esim. Puikahdin paikalleni yleison huomaamatta. - Puikahdin paikalleni siten että yleiso ei huomannut. Hiivin pois kenenkään huomaamatta. Kuinka jaksat puhua hänelle suuttumatta? Aivan huomaamattaan hän tuli sen paljastaneeksi. Istuimme taka¬penkissa hänen tietämättaan. (Sinun) kutsumattasi tulin, (sinun) kaskemattasi lahden.

26.Predikatiivinen lauseenvastike

• Lauseenvastikkeet ovat sellaisia rakenteita, jotka sisällöltään edustavat lausetta, mutta joilta puuttuu se lauseen tuntomerkki, että predikaattina on verbin finiittimuoto. Lauseen predikaattia vastaa useimmissa lauseenvastikkeissa verbin nominaalimuoto, jota sanotaan lauseenvastikkeen predikaatiksi.

• Predikatiivinen lauseenvastike on essiivissa oleva nomini, joka määritteineen vastaa aikaa, syytä, ehtoa tai myönnytystä ilmaisevaa sivulausetta, ts. se vastaa kun-, koska-, jos- tai vaikka-lausetta.

• Se viittaa aina päälauseen subjektiin (yksipersoonaisen verbin yhteydessä ajatussubjektiin).

Esim. Nuorena hän asui maalla. Kirjailijana hän on hyvin tunnettu.

Viisaampana myönnyn. - Koska olen viisaampi,... (kausaalinen lause).

Nuorena ihminen on iloinen. - Kun ihminen on nuori... (temporaalinen lause) Opettajana hän tuntee vastuuta. - Koska hän on opettäja...

Terveenakaan en olisi jaksanut enempää. - Vaikka olisin ollut terve... (konsessiivinen, myönnytystä ilmaiseva)

Terveena en ajattelisikaan kotiin jaamista. - Jos olisin terve...(konditionaalinen)

Väärin: Mielenkiintoisena hän seurasi esitystä.

Pitää olla: Kiinnostuneena hän seurasi esitystä.

27.Agenttirakenne

1. Agenttipartisiippiin liittyy aina genetiivissa oleva tekijä (agentti).

2. Agenttipartisiipin voi tehdä vain transitiiviverbista, jonka mukana käytetään objektia. Agenttirakenteen tyyppiEsim.erkkeja ovat sellaiset kuin yhdistyksen jarjestämä juhla, hänen tekemansa huomautukset.

3. Jos rakenteen subjektina on persoonapronomini, tulee agentti-partisiippiin omistusliite.

4. Agenttipartisiippi ilmaisee tekemista, joka on hallitsevan lauseen kannalta jo päättynyt. Jos verbi ilmaisee jatkuvaa tekemistä, se voi olla myös samanaikaista kuin päälauseen tekeminen. Sen sijaan agenttipartisiippi ei voi tarkoittaa tulevaa tekemistä.

Esim. Kävimme yhdistyksen järjestämässa juhlassa. Luin hänen kirjoittamansa kirjan.

5. Agenttirakenteeseen lasketaan lisäksi kuuluvaksi seuraavanlainen rakenne:

• genetiivisubjekti ja passiivin I partisiippi,

• genetiivisubjekti ja kieltopartisiippi.

Esim. Verhossa oli sormen mentävä reika. Tuo on kaikkien luettava kirja.