Siirtomaiden toinen itsenäistymisaalto 1943 – 1975

• suurin osa maailman siirtomaista vapautuu

• poliittinen uudelleenjärjestely

• uuden viestintä- ja kuljetusteknologian mahdollisuuksien hyödyntäminen

• kansallisuusaatteen yhdistävä voima esim. Vietnamissa ja Koreassa -> Afrikassa oli tältä osin vaikeuksia

• lama vaikeutti elämää siirtomaissa – kapinallinen mieliala – siirtomaataloudet haavoittuvaisia ja nationalistit käyttivät sitä hyödykseen – lakkoja vuodesta 1930.

• Intian, Indo-Kiinan ja Afrikassa kotoisin olevat lähtivät sotapalvelukseen ja joutuivat propagandan vaikutukseen

• Italian ja Japanin imperiumit hajosivat – etiopialaiset, lybialaiset ja korealaiset

• Syyria ja Libanon itsenäistyivät Ranskasta

• Intialaisilta huomattava veriuhri briteille, mikä antoi mahdollisuuden neuvotella itsenäisyydestä 1947.

• Ranska, Hollanti ja Iso-Britania yrittivät palauttaa siirtomaahallinnon, mutta hollantilaiset luopuivat Indonesiasta 1949, Vietnamilaiset nöyryyttivät ranskalaisia v. 1954 ja YV – jatkoi sotaa ja luopui 1975.

• Afrikassakin siirtomaavaltaa vastustaneiden poliittinen järjestäytyminen, päättäväisyys ja taidot – pyrkivät saamaan YV:n hyväksyntää, mutta sitä ei tullut kun vastassa ei ollut kommunisteja

• Pohjois-Afrikka itsenäistyi Ranskan vallan alta (Algerian sota 1954 – 1962)

• Suezin kriisi 1956

• Vuoteen 1963 melkein koko Afrikka oli itsenäistynyt, paitsi Mosambik ja Angola (taistelivat Portugaliaa vastaan 1975 saakka)

Seuraava aalto NL:n hajoamisen jälkeen.

• Imperiumien aikakausi, joka syntyi 1700 – 1800 lukujen suurista eriarvoisuuksista on takana. Heikot alistetaan nyt muilla tavoin.

• Vuoden 1918 syntyi yli 100 uutta valtiota – itsenäistymistä jouduttaneita taitoja ei ollut helppo muuntaa hyväksi hallinnoksi. Etnisiä vaikeuksia, Afrikassa väestönkasvu, puuttuva teollisuus.

• Parhaiten menestyivät Etelä-Korea, Kypros ja Hongkong, Taiwan.

• NL:n entiset valtiot eivät pärjänneet hyvin. Talous kutistui 10-30%, suhteellisen hyviä esimerkkejä Puola, Unkari, Tsekki.

Pitkä nousukausi ja uusi globalisoituminen

• Väestönkasvu, energiankäyttö, tieteellinen tiedon ja teknologian tuottaminen. Maailmantalous.

• Taloudellinen nousukausi 1950 tienoilla talous kasvoi 6kertaiseksi 1950-1998

• Erityisen voimakasta Kiinassa ja Itä-Aasiassa (Maon kuolema 1976)

  • Ennen talouskasvua ”suuri harppaus”

  • Etelä-Korea, Taiwan, Hongkong, Singapore

• Maailman talouden uudelleenalkanut globalisoituminen

  • Erikoistumiseen liittyvät hyödyt

  • Avuksi kv-järjestöt, amerikkalaisten päätös avata markkinoita

• Kansainvälinen kilpailu, kontit, vaihdettiin enemmän jo tehdastuotteita toisiinsa

• Ruokaan käytetyn tulon osuus laski

• Ensin kauppaa käytiin enemmän Japanin, Euroopan ja Pohjois-Amerikan välillä, mutta vuoden 1980 jälkeen tavaraa Brasiliasta, Meksikosta, Kiinasta

  • Afrikan maat jäivät syrjään

• Pääoma liikkui nopeammin ja suurempina määrinä kuin koskaan aikaisemmin 1950-1960

• Yritykset kohdemaan politiikkaan, yrityksille toivottu antelias isäntä.

  • Alkoivat saada äänivaltaa pienissä, köyhissä ja korruptoituneissa maissa.

• Monikansalliset yritykset ja pääoman liikkuminen, finanssoituminen 1970

  • Vuosikymmenen vaikeudet: hitaampi kasvu, korkeampi työttömyys, inflaatio – johtuivat öljyhintojen noususta v. 1973 ja 1979.

  • Rahojen ansaitseminen helpompaa rahoitusmarkkinoilla

  • Tietoliikenne ja verkottuneet tietokoneet järisyttivät liike-elämää. Välittömät kaupat kaikkialla nimellisiin kustannuksiin.

  • Lyhytaikaisia, levottomia pääomavirtoja.

  • Pienten maiden on pakko mukautua poliittisesti liikkuvan pääoman toiveisiin

  • Maailman valuuttarahaston lainat valtioille.

  • Pääoman nopeasta liikkumisesta hyötyivät ne, joilla oli rahaa, mutta ne jotka tarjosivat vain työpanoksensa pärjäsivät huonommin.

• Muuttoliike elpyi 1965 jälkeen, ja useat maat joutuivat tuomaan työvoimaa.

• Vuonna 2000 maahanmuuttajia oli noin 150 milj.

  • Useimmat köyhiä ja ammattitaidottomia, mutta suurella vähemmistöllä hyvä koulutus ja kysyttyjä taitoja.

  • Filippiiniläisnaiset

  • Ihmisiä siirtyi paikoista joista heidän työnsä tuotti vähän, paikkoihin missä se tuotti enemmän – taloudellinen siirtolaisuus.

• Israelin perustaminen 1947-1948 (nationalismi, öljy, kylmä sota, maan omistajuuskiista)

• Öljytoimitusten välttämättömyys