Energia ja ympäristö

• Kivihiili, halpa öljy 1900 luvulla – USA, siirtyminen öljyyn 1950- 1973

• Öljy mullisti liikenteen – autot, lentokoneet

• Vuoden 2000 keskiverto maailmankansalainen käytti 3-4 kertaa enemmän energiaa kuin 1900

• Siirtyminen paljon energiaa kuluttavaan yhteiskuntaan teki ihmisistä paljon liikkuvaisempia, tuottavampia

• Ympäristötuhot

• -1959 aids, 2002 – 20 milj.

• ilmansaastepilvet esim. Lontoossa tappoivat joulukuussa 1952 4000 ihmistä viikossa

• 1970 ympäristöliikkeet saasteiden rajoittamiseksi

• Kaupunkien ilmasaasteet tappoivat 1900 luvulla 25-40 milj.

• Mahdollinen Golf-virran pysähtyminen katastrofi Euroopalle.

Globalisaatiosta vetäytyminen: sota ja lama, 1914 – 1941

• Ensimmäinen maailmansota 1914-1918.

• Saksan esiinmarssi suurvaltana: väestö kasvoi 1871-1914 paljon nopeammin kuin Ranskassa tai IBr:ssä + kaupungistuminen ja teollistuminen

• Kilpailevia liittoutumia: Ranska, IBr, Venäjä, Italia + USA vs Saksa, Itävalta-Unkari, Osmaanivaltakunta

  • Kiihkeä kansainmielisyys ja epätietoisuus seurauksista taustalla

  • Totaalinen sota – kaikki yhteiskunnan osa-alueet osallistumaan ponnistuksiin

  • Sopimukset ja Kansainliitto 1919-1920

  • Naiset tehtaisiin valmistamaan aseita, ammuksia ja univormuja

  • Osmaanivaltakunnan romahtaminen vallankumouksessa 1919-1923

  • Venäjällä vallankumous ja tsaarin luopuminen kruunusta v 1917 keväällä

  • Bolsheviikkivallankumous – Lenin – komentotalous – salainen poliisi ja poliittinen alistaminen

  • Italian vallankumous 1919 -1922 – Benitto Mussolini 1883 -1945 – fasismi

  • Väestön into uusiin taloudellisiin ja poliittisiin järjestelyihin –Kiinan sisäinen valtakampailu 1925 – 1940

  • Tavoitteena omavarainen talous – autarkia

  • Heikot pienet valtiot, kaupparajoitukset, maastamuuton rajoitukset, inflaatio – 1929

  • – USAn pörssimarkkinat romahtavat – ketjureaktio -> lisää tulleja, kiintiöitä, muita esteitä kaupalle, devalvaatio, verojen nostaminen, valtiomenojen leikkaamiset, kultakannan hylkääminen

  • Etsiessään kansallista ratkaisua lamaan – maat syvensivät sitä kansainvälisesti

  • Diktatuurien synty, laajentumishalu – Ibr ja Ranska keskittyvät lypsämiseen ja USA ja NL rakensivat suuria patoja

  • Italian, Saksan ja Japanin touhut – laajentumisyrittämisiä sen vuoksi ettei ollut omia luonnonvaroja esim. Öljyä

  • Valtioiden välisen vuorovaikutuksen kasvu – liittoutumat vihollisia vastaan – politiikasta tuli osallistavampaa – sotilaiden liikkuminen

  • Sota edisti läheisempää vuorovaikutusta kansainvälisesti kilpailun ja yhteistyö muodossa

    • Yhteistyö poliittinen esim. Komitern ja kommunistien idea, Albert Einstein pakenee – älymystöpiirien yhdentyminen) Uusia instituutioita kilpailun sääntelemiseksi – Kansainliitto tai esim. Jalkapalloliitto – ensimmäinen turnaus Uruguayssa 1930.

Elpyvä globalisaatio: sota ja vuoden 1941 jälkeinen pitkä nousukausi

Kansainliiton kykenemättömyys hillitä akselivaltioita: Italiaa, Japania ja Saksaa – Neuvostoliito, Ranska, IBr ja USA valmistautuvat sotaan.

Maailma sodassa 1937-1945.

• Ihmiskunnan suurin ja tuhoisin kamppailu

• 4 konfliktia: Japani vs Kiina, Japani vs USA ( Japani tarvitsi öljyä – Pearl Harbour), Saksa vs IBr ja Ranska, Saksa vs NL

• Japanin ja Saksan piti voittaa nopeasti, sillä akselivaltioiden taloudet tuottivat vähemmän

• Akselivaltioilla ei ollut tarpeeksi miehiä, eivätkä ne hyväksyneet naisia työskentelemään tehtaissa, eikä ollut öljyä, asetuotanto alkoi heillä vuosia muita myöhemmin

• NL:n etu –sopeutunut suunnitelmatalous mitä se harjoitti jo kauan. (komentotalous vuodesta 1918 ja suunnitelmatalous 1928)

• USA teki tehokasta yhteistyötä IBr:n kanssa

• Koodinmurtamiset

• Neuvostoarmeija tunkeutui Berliiniin toukokuussa 1945 + Hiroshima ja Nagasaki

• Arviolta 60 milj. kuoli

• 6 milj. juttalaista, NL menetti 25 milj, Puola 6 milj, Saksa 4,5 milj, Japani 2,4 milj. Jugoslavia 1,6 milj, Kiina 15 milj, USA 400 000 henkeä.