Kylmän sodan maailma.

• Yhdysvalloista ensimmäinen maailmanlaajuinen supervalta

• Laivasto, ydinaseet, puolet maailman teollisuustuotantokapasiteetista, koko maailma sille velkaa.

• Asema johtui osittain voitetusta sodasta ja muiden valtioiden heikkenemisestä, mutta taustalla muita pitkäaikaisia prosesseja 1800 luvulta.

• Maailman suurin teollisuusvalta 1890 tienoilla.

• Vallan perustana tehokas raskas teollisuus. Henry Ford, sähköinen kokoonpanolinja 1912.

• Joukkotuotantomenetelmät + hyvin palkattu työvoima = fordismi.

• Joukkotuotanto, halpa energia, vienti kukoisti, yrityksiä ulkomaille 1920, 1945 jälleen.

• YK – maailmanpolitiikan valvominen, Bretton Woods IMF ja Maailmanpankki, Kauppaa ja tulleja koskeva yleissopimus, Maailman terveysjärjestö. Hillitä nationalismia, autarkiaa, militarismia – globalisoida maailma uudelleen hallitusti.

• Kruunun ja alttarin välinen liitto vaihtui, hallitusten ja yritysten väliseksi liitoksi, jossa taloustieteilijät ylipappeina.

• Uusi kansainvälinen järjestys, joka perustui Yhdysvaltojen taloudelliseen ja sotilaalliseen mahtiin, mutta Yhdysvallat toimivat kv-sopimusten ja järjestöjen kautta.

• Uusi globalisoitumisvaihe.

• Stalinilla epäluuloja, taustalla yritykset puuttua Venäjän vallankumoukseen, rintamaan avaamisen viivyttäminen, kapitalismi on kommunismin vihollinen. Stalinin tavoitteena heikko Saksa ja myöntyväiset puskurivaltiot NL ja Saksan väliin. Maailmantalous ei kiinnostanut. Saksan ja Japanin jälleenrakentaminen – salaliitto. Kieltäytyi osallistumasta maailmantaloutta säätäviin sopimuksiin ja järjestöihin ja kieltäytyi Marshal-avusta 1947. Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton kilpailu muuttui kylmäksi sodaksi 1948.

• Kiinassa valtaan nousivat kommunistit. Ohjelma muisti taipingeja sadan vuoden takaa, talonpojilla erilainen asema kuin neuvostoliiton talonpojilla.

• Neuvostoliiton ja Kiinan kommunisteilla erimielisyyksiä, vihollisen kohtaamisesta. Kiina solmii diplomaattisuhteet Yhdysvaltoihin 1970 alussa. NL:n sotilasmenojen kasvu, mihin ei ollut varaa.

  • Tekniset uudistukset olivat sellaisia, mitä oli voinut käyttää vain kerran, maassa ei ollut kilpailua edistäviä markkinoita. NL:n talous 70loppupuolella ei pystynyt ruokkimaan väestöä. Halvan öljyn vieminen, hinnat romahtivat 1984-1986.

• NL ei pystynyt luomaan vuorovaikutuksellista, yhteistyöhön perustuvaa, innovatiivista ja kansainvälistä taloutta.

• Kylmä sota ei vaan kilpailua. Vakoilut. Liittolaisten tiivis yhteistyö, japanilaisten yritysten päästäminen USA:n markkinoille ja USA sallii ulkomaisten yritysten toimintaa maassa. – tämä tärkein syy sen vaurauteen.

• Ranska ja Saksa EEC 1950 vastapainoksi USA:lle ja NL:lle. Euroopan unioni 1990 ylivaltio.

• Kylmä sota siis edisti yhteistyötä liittyneiden kesken, mutta myös NL:n blokin sisällä ja jopa kahden vastavoiman välillä.

Siirtomaajärjestelmän purkaminen

• Maailman imperiumit alkoivat hajota 1918 sodankäynnin rasitusten, kansallisaatteen, tiedon leviämisen vuoksi ja lisääntyneen poliittisen järjestäytymisen seurauksena.

• Ensimmäinen maailmansota hajotti Venäjän, osmanien ja Itävalta-Unkarin valtakunnat.

  • Bolshevikit rakensivat valtakunnan uudelleen, mutta uudella ideologialla palauttaen keskusvaltainen virkamieshallinto

  • Osmanien valtakunta hajosi: Mustafa Kemal 1881 – 1938 – turkkilainen kansallisvaltio. Kurdivähemmistö-ongelma.

  • Itävalta-Unkari hajosi 1919 – Puola, Tsekkoslovakia, Unkari – NL:n sateliittivaltioita 1940, itsenäistyivät 1989 – 1990.

  • Irlanti itsenäistyi. Kapina 1916, itsenäisyys 1922 (protestanttisuus vs. Katolilaisuus)