Verkon jännitteet vuodesta 1890

Viestintä ja aatteet

1800 luku – höyrylaivat, rautatiet, lennätin

1900 luku – puhelin, radio, tv, elokuvat, auto, lentokone, internet

Tiedonvälityksen demokratisoituminen vauraissa maissa, maiden sisällä. Maiden välinen kuilu syveni.

Kolme teknologisen muutoksen aaltoa:

• Puhelin 1870, auto 1890, radio noin 1900 – yleistyivät vasta 1900 luvulla.

• Televisio 1930 ja kaupallinen lentoliikenne

• Verkottuneet tietokoneet 1960 kasvattivat merkitystään vasta 1990 luvun alussa.

Yleistyttyään muuttivat ihmisten arkielämää nopeasti ja kasvattivat yleismaailmallisen verkon liikenteen määrä ja nopeutta.

Tämä aiheutti levottomuutta ja hämmennystä, mutta sai ihmiset ajattelemaan ettei heidän elämänsä ollut pakko säilyä entisenä ja maastamuutto, vallankumous, koulutus, ahkera työskentely, rikos tai muu aloitteellisuus voi muuttaa sen paremmaksi.

Alussa vaikuttaminen yleisöön median avulla oli helpompaa. Adolf Hitler 1889-1945, Franklin D. Roosevelt 1882-1945, Gamal Abdul Nasser 1918 – 1970 Ronald Reagan 1909-1004. Seuraava sukupolvi kriittisempi median suhteen ja mediaosaaminen yleistynyt jo poliitikkojen keskuudessa.

Kulttuuri, uskonto ja tiede.

• Kulttuurin pudotuspeli

  • Vuoden 1890 tavalliset kiinalaiset tai irlantilaiset tai esim. Etelä-Afriikka

  • Enemmistö kohtasi huomattavasti eroavia aatteita ja elämäntapoja kuitenkin vasta radion, television, lukutaidon, sanomalehtien, elokuvien ja lentomatkustamisen yleistyttyä.

• Yli puolella maailman kielistä alle 10 00 puhujaa.

• Samanlainen suunta kaikkialla muuallakin.

• Brasilian radioesimerkki.

• Amerikkalainen ja brittiläinen populaarimusiikki levitti länsiafrikkalaisia rytmejä

• Arkkitehtuuri, koripallo, baseball-lippalakit, politiikka – roomalaiset lait

• Byrokraattisten imperiumeiden tai kansallisvaltioiden synty

• Protestanttisuus: keskinäinen avunanto, itsekuri, ahkera työnteko

• Kuljetettavien uskontojen menestyminen – johtuen kaupunkien synnyttämästä anonyymiyhteiskunnasta – elämän tarkoituksen etsiminen – kristinuskon muotoutuminen paikalliskulttuurille sopivaksi Afrikassa – Simon Kimbangu 1889 – 1951

• Imperialismi vaikutus uskontoihin

  • Toiset ottivat vastaan siirtomaaisäntien uskonnon

  • Toisila (esim. Muslimit ja hindut) 3 vaihtoehtoa: -tieteen ja uskonnon yhteensovittamisen haaste, kaiken vierasperäisen hylkääminen ja palaaminen puhdasoppisuuteen, tai kansallisuusaate ja sosialismi

• Uusien uskontojen syntyminen esim. Vivekanda, teosofia

• Tiede haastaa uskontoja ja myös sen saralla käydään pudotuspeliä

  • Havainnolliset kokeet synt. Euroopassa 1600 luvulla.

  • Evoluutiomalli 1859

  • Darwin, Gregor Mendel 1822-1884, Francis Crick 1916 ja 2004 ja James Watson 1928, Edwin Hubble 1889 -1953

  • Fysiikka 1940 ydinaseet ja 1950 ydinvoimalat

Tieteen ja teknologian liitto

• Tieteet muuttuivat historiallisemmiksi, byrokraattisemmiksi ja niillä oli yhä läheisempi suhde teknologiaan

  • Alfred North Whitehead ”keksimisen metodin keksiminen”

  • Suurvallat Saksa ja IBr. Kehittivät kilpaa ylivoimaista laivastoa 1880 luvusta lähtien - sotateknologia

  • 1870 Saksalaiset ja Yhdysvaltalaiset perustivat tutkimuslaboratorioita

• sovelletut tieteet -> voittaa sotia, parantaa terveyttä, lisätä vaurautta

• tämä kaikki oli vaatinut kallista tekniikkaa ja koulutusjärjestelmää. Luvulle 1930 kenttää hallitsi Saksa ja sen jälkeen USA.

• Toisen maailmansodan jälkeen amerikkalaiset loivat tieteellis-teollis-sotilaallisen yhteenliittymän, johon kuului tutkimuksen ja tuotekehittelyn koordinoiminen yrityksissä, yliopistoissa ja puolustusministeriöissä

• IBr ja NL perässä (salaiset tiedekaupungit ja kylmäsota, transistorit 1950 radio, vehnän esim. Riisin lajikkeita n. 1960-1980)

• Tieteesta tuli byrokraattisempi

• 1900 Saksassa ja IBr:ssä 8000 tieteentekijää, -1940 mennessä amerikkalaisissa yrityksissä työskenteli jo 70 000 tutkijaa

• tiede ei tullut toimeen ilman valtion rahoitusta, mutta myös valtiot eivät tulleet toimeen ilman tieteen teknologisia sovelluksia

• Ernest Rutheford

• Tieteelle osa uskonnon rooolista, muttei kokonaisena

Väestö ja kaupungistuminen

• Vuonna 1900 – 1,6 mrd: 1/5 Kiinassa.

• Vuonna 2000 – 6,0 mrd: 1/5 Kiinassa, 1/6 Intiassa

• Suurin osa kasvusta tapahtui 1950 jälkeen, kasvun huippu 1970 (väestönkasvu alkoi hidastua kaupungistumisen vuoksi)

• Tutkijat olettavat kasvun hidastuvan nollaan 2050 tai 2070 mennessä

• Syntyvän lapsen eliniän odote 1800 alle 30v, 1900 – 35v, 1950 – 45v, 2000 – 67v.

• 1960 ehkäisytabletti markkinoille, 1995 200 milj. naista käytti sitä.

• - 180-190 milj. sodissa

• 1920 syntyvyys laski jyrkästi Euroopassa, mutta jatkui Intiassa, Kiinassa, Latinalaisessa Amerikassa, Afrikassa

• vuoden 1950 yhteisponnistuksia syntyvyyden alentamiseksi

• Itsenäistynyt Intia 1947, 1952 kannustaa rajoittamaan lapsilukuja, 1976 yli 3 lasten äidit steriloitavaksi – toimet epäonnistuivat

• 1979 yhden lapsen kiintiö Kiinassa.

• Väestökadon partaalla: Ranska 1939-, Japani 1993-, +muut Euroopan maat. Romania – kielsi ehkäisyt.

• Kaupunkiympäristössä yksilöiden käyttäytymistä säänteli enää vain. Laki, poliisi ja moraaliopetukset – toisin kuin kylissä, joissa maine oli tärkeä ja asiat hoidettiin kasvotusten.

• Kaupunkielämän edut: mahdollisuus kohota yhteiskunnan portailla, jännittävämpi elämä, koulutusmahdollisuudet, terveyshuolto, puhdas vesi ja sähkö, vuodesta 1950 mahdollisuus opetella ajamaan autoa ja välttää fyysistä työtä, halvempi ruoka.

• Syynä väestönkasvun hidastumiselle se, että lapsista tuli taloudellinen taakka, tytöillä parempia mahdollisuuksia saada koulutus – vähemmän lapsia myös sen takia.

• Saksa, Venäjä, Ukraina, Japani – väestö alkoi nopeasti heiketä – kaupungeista mahdollisesti taas mustia aukkoja.