1.5 Leirin organisaatio

Suunnitteluvaiheeseen kuuluu myös leiri- ja apuohjaajien ja huoltohenkilökunnan kartoittaminen. Koulutettuja ohjaajia pitää olla riittävän monta, jotta lasten ja nuorten turvallisuus ei vaarannu, ja ainakin osalla tulee olla ajantasaiset ensiapu- ja pelastustaidot. Ensiapukoulutukseen pääsyä voi tiedustella omasta piiristä tai liitosta.

Leiripäälliköksi valitaan henkilö, jolla on riittävästi kokemusta, hyvät yhteistyötaidot, sekä itsevarmuutta ja auktoriteettia. Leiripäällikkö vastaa turvallisuudesta, ellei leirille valita erikseen turvallisuusvastaavaa. Leiripäällikkö on oikeudellisessa vastuussa kaikesta, mitä leirillä sattuu. EA-vastaava huolehtii ensiavun antamisesta haverien sattuessa. Kaikilla leirin ohjaajilla on oltava puhelimeen tallennettuna yllä mainittujen puhelinnumerot, jotta hätätilanteessa he saadaan nopeasti paikalle.

Leiripäällikköä avustaa päivittäisissä rutiineissa ja aikataulussa pysymisessäpäivystävä ohjaaja. Näitä ovat aamuherätykset, ruokailut ja tauot, sekä päiväohjelmasta tiedottaminen ohjaajille ja leiriläisille. Päivystävä ohjaaja voi vaihtua päivittäin (esimerkiksi lipunnoston yhteydessä), tai tehtävän voi antaa parille ihmiselle koko leirin ajaksi.

Leirille tulleet lapset ja nuoret pitää käytännön syistä jakaa pienempiin majoitusryhmiin eli teltta- mökki- tai huonekuntiin. Jokaisella lapsiryhmällä, tai -kylällä, on oma vastuuohjaaja eli kylä- tai ryhmänohjaaja. Molemminpuolinen tutustuminen on tärkeää leirin alussa, jotta syntyy hyvä yhteishenki. Ryhmänohjaaja nukkuu yleensä lähellä omaa ryhmäänsä. Ryhmänohjaajilla on yleensä aikaa toimia myös toimintapisteen ohjaajana, ellei kyse ole pienistä lapsista (alle kouluikäisistä). Ryhmänohjaaja huolehtii ainakin oman ryhmän herätyksestä ja aamupalalle ehtimisestä, sekä hiljentymisestä illalla.

Jos leiriin liittyy rannalla tai vesillä oloa, pitää alaikäisiä olla valvomassa rantavahteja. Leiriläiset eivät saa mennä veteen ilman uimataitoista rantavahtia. Rantavahtivuorojen jakamista helpottamaan uima-ajat voi kirjoittaa leirin päiväohjelmaan. Saunomisen aikaan leiriläisiä vahtii saunavahti. (Ks. luku 3.) Leiriohjelmaan kuuluva toimintapisteet tai työpajat vetää toimintapisteohjaaja.

Ohjaajat pitävät joka päivä ohjaajakokouksen, jossa käydään läpi työvuorot, seuraavan päivän ohjelma ja mahdolliset muutoksen ja ongelmat. Palaveri kannattaa sijoittaa lounastauon yhteyteen tai iltaan, nukkumaanmenon jälkeen.

2.5.2 Väkivalta

Lasten kanssa tehtävässä toiminnassa noudatetaan Suomen lakia ja YK:n lasten oikeuksien sopimusta. Suomessa lasten ruumiillinen kuritus kiellettiin vuonna 1984. Lapsiin kohdistuva väkivalta, myös kuritusväkivalta, ovat rikoslain mukaan pahoinpitelyä, tai törkeää pahoinpitelyä, mikäli siitä seuraa lapsen vammautuminen. Alle 15-vuotiaaseen lapseen kohdistunut lieväkin pahoinpitely on julkisen syytteen alainen rikos.

Kun epäillään lapsen pahoinpitelyä, poliisi tekee päätöksen tutkinnan käynnistämisestä lastensuojeluilmoituksen perusteella. Mikäli epäilty pahoinpitely tapahtuu leirillä, epäiltyä aikuista pyydetään kertomaan tapahtumasta, ja noudatetaan poliisin ohjeita. Kuulopuheiden hillitsemiseksi leiriläisille kerrotaan tapahtuneesta lyhytsanaisesti, eikä asiaa vatvota lasten kuullen. Asianomaista lasta jututetaan lempeästi, häntä kuunnellen ja varoen johdattelevia kysymyksiä.

Väkivaltaan, tai seksuaalirikoksiin, liittyvät tapahtumat eivät tietenkään ole vain lapsiin kohdistuva ongelma, vaikka kyse onkin lastenleiristä. Yhtä lailla, epäilyt leirin aikuisiin kohdistuneista väkivallanteoista tulee ottaa vakavasti. Poliisin kutsuminen ja tutkinnan käynnistäminen ovat normaali käytäntö myös tässä tapauksessa. Oletetulle uhrille hankitaan kriisiapua, ja jatkosta keskustellaan hänen kanssaan.