Министерство образования и науки Российской Федерации

Федеральное государственное бюджетное образовательное учреждение

Высшего профессионального образования

«Петрозаводский государственный университет»

Филологический факультет

Кафедра Прибалтийско-финской филологии

Притяжательный суффикс 3его лица

Курсовая работа

студента 3 курса

Сумарокова Глеба Юрьевича

Научный руководитель -

старший преподаватель

Иганус И. Т.

Петрозаводск

2014

Venäjän Federaation opetus- ja tiedeministeriö

Petroskoin valtionyliopisto

3. Persoonan omistusliitteen käyttö

(kurssityö)

Filologisen teidekunnan

Itämerensuomalaisen filologian laitoksen

3. vuosikurssin opiskelija

Sumarokov Gleb

Ohjaaja: Ihanus I. T.

Petroskoi

2014

Sisältö

Alkusanat 4

1. Mitä possessiivisuffiksit tarkoittavat? 5

1.1 Kolmannen persoonan omistusliitteen muodostaminen. 5

2. Possessiivisuffiksi lauseessa. 6

2.1.1 Itsenäinen 3. persoonan omistusliite yleiskielessä. 9

Loppusanat 14

Lähteet 15

Alkusanat

Kurssityöni aiheena on 3. persoonan omistusliitteen käyttö. Olen valinnut tämän aiheen, koska se on suomen kieliopin tärkeimpiä aiheita. Kurssityöni esittää 3. persoonan possessivisuffiksin käyttöä.

Ensimmäisessä luvussa kerron 1. 2. ja 3. persoonan omistusliitteen tarkoituksesta ja 3. persoonan muodostamisesta. Suomen kielessä possessivisuffeksien päätarkoituksena on ilmaistaa omistusta. Jos puhutaan 3. persoonan omistusliitteen muodostamisesta, sillä on kaksi variantia: vokaalinpidentymä + -n ja -nsa/-nsä .

Toisessä luvussa kerron possessivisuffiksien funktioista lauseessa ja miten 3. persoonan omistusliitte käytetään yleiskielessä. Esimerkiksi, kerron milloin käytetään itsenainen 3. persoonan omistusliitte ja milloin se käytetään hänen-pronominin kanssa.

Kolmas luku kertoo kahdesta eri tavasta ilmaista 3. persoonan omistusliittetta. Kerron 3. persoonan possessivisuffiksin muodostamisen varianteista ja niiden käyttämisen säännöistä.

Kurssityöni tavoitteena saada selväksi, milla tavalla possessivisuffikseja muodostetaan ja käytetään yleiskielessä, koska tämä aihe vaattii erikoistuja käsittelyjä.

Kurssityössäni olen käyttänyt A. Hakulisen, M. Vilkunan, R. Korhosen, V. Koiviston, T. R. Heinosen ja I. Aihon Isoa suomen kielioppia, L. Whiten Suomen kielioppi ulkomaalaisille, F. Karlssonin Suomen peruskielioppia, M. Palanderin artikkelia Johtaja ja vaimonsa – eräs 3. persoonan omistusliitteen ongelma ja E. Heikkilä Taloaan vai taloansa? Esimerkit ovat ottaeet Helsingin Sanomista.

1. Mitä possessiivisuffiksit tarkoittavat?

F. Karlssonin (1982:108) mukaan, suomen kielessä ei ole varsinaisia itsenäisiä possessiivipronomineita, jotka ilmaisisivat eri kieliopillisten persoonien omistamista, vaan näitä vastaavat persoonapronominien genetiivimuodot. Possessiivisuffikseja on kuusi (Asetelma 1) ja ne ilmaisevat persoonaa: 1. ja 2. persoonassa on yksikön ja monikon suffiksit ja 3. persoona on luvun suhteen neutraali; suffikseja ovat -nsa/-nsä ja -V+n.

Myös, possessiivisuffiksilla on oma paikka sanassa toisin sanoen sen paikka on sijapäätteen jäljessä ennen liitepartikkelia. (Mitä ja millaisia possessiivisuffiksit ovat? Luettu: 03.12.14. http://scripta.kotus.fi/visk)

kodi-ssa-ni-kin, omi-lla-an-pas, tulle-ssa-mme-ko

Asetelma 1.

Persoona	Yksikkö	Monikko
1.	-ni	-mme
2.	-si	-nne
3.	-nsa/-nsä + -V+n