Seulonnat perusterveydenhuollossa

Mitä seulotaan, kuka seuloa, missä vaiheessa ja kuka maksaa?

1. Seulonnat

   • Seulonnan tavoite on tunnistaa taudit alkuvaiheessa (oireeton vaihe), koska aikaisempaa aloitettu hoito parantaa taudin ennustetta.

   • Terveiltä ihmisiltä etsitään terveyden poikkeavuuksia kuvantammismenetelmillä, kyselylomakkeilla ja verinäytteillä.

   • Seulonnan järjestämistä harkitaan myös toimenpiteen varat ja häiriöt.

   • Seulonnat rakennetaan usein testien ketjuksi.

   • Kunnan tehtävä on järjestää seulontaa ja muita joukkotarkastuksia: mammangrafia, Papa-solunäytteitä

2. Seulonnan lääketieteellinen laatu sisältää (riippuu):

   • seulontatutkimusten tulosten tulkinta,

   • varmistus+tutkimukset,

   • löydetyt tautitapaukset,

   • saavutetut hoitotulokset;

   • kokonaisuutena seulonnan tehokkuus ja

   • toisaalta säteilylle altistavien toimenpiteiden laatu

     • käytettävät radiologiset laitteet,

     • toimenpiteiden suorittaminen;

     • kokonaisuutena altistusten optimoiminen.

   • Lääketieteelliseen laatuun liittyy myös laajempi näkökulma, "kansanterveydellinen laatu".

3. Kriteerit (seulonnoille yleiset perusehdot, WHO 1968):

   • Seulottava sairaus aiheuttaa merkittävän terveysongelman.

   • Seulontaan sopiva menetelmä on olemassa.

     • tauti voidaan tunnistaa luotettavalla ja seulontaan soveltuvalla menetelmällä

   • Potilaille, joilla sairaus todetaan, on olemassa sopiva hoito.

     • Hoidon indikaatiot ovat selkeät.

     • Taudin hoidon kustannukset ovat sopivia kuluihin.

   • Sairaus diagnosoidaan oireettomassa vaiheessa.

   • Väestö hyväksyy seulontamenetelmän.

   • Seulonta on jatkuva osa terveydenhoitoa.

4. Periaatteet:

   • seulonnat vähentävät kuolleisuutta tai parantavat elämänlaatua

   • seulontojen haitat ovat hyväksyttävissä suhteessa hyötyyn

   • kustannukset ovat hyväksyttävissä suhteessa muihin terveydenhuollon kustannuksiin.

   • tulokset arvioidaan ja seurataan jatkuvasti.

5. Väestölle suunnitellaan seulontatutkimusten klassikot ja tehtäviksi suositeltu seulonnat:

   Syöpä	Suositus
   Kohdunkaulansyöpä	Papa-solunäytteitä otetaan 25. ikävuodesta 60. ikävuoteen saakka. Seulonnan väli on 5 vuotta (estää noin 80 % kohdunkaulan syövistä).
   Rhesus-veriryhmien seulonta	äitiysneuvolassa
   Keuhkotuberkuloosin toteaminen	joukkoröntgenkuvaus
   Rintasyöpä	mammografia tehdään joka toinen vuosi 50–70-vuotiaille naisille.
   Paksusuoli- ja peräsuolisyöpä	Ulosteen veritestiin perustuva seulonta tehdään joka toinen vuosi 60–70- vuosialle

6. Syöpäseulonnat, jotka ei suositeltu terveydenhuollossa tehtäviksi:

   • Keuhkosyöpä, eturauhassyöpä, mahalaukun syöpä, neuroblastooma, muut syövät.