Värjäysmenetelmät milloin käytät mitäkin

VÄRJÄYSMENETELMÄT

1. Suoravärjäysmenetelmät

2. Hapettumiseen perustuva värjäysmenetelmä

Värjäysmenetelmiin luetaan vaalentaminen

1.Suoravärjäysmenetelmät sisältävät

• suoraväriaineosia jotka ovat värillisiä pieniä molekyylejä jotka eivät muuta väriään pakkauksessa, värivalmisteen vaikutuksen aikana tai sen jälkeen

• värivalmiste voi myös sisältää myös värittömiä hapettuvia väriaineosia

• niitä käytetään shampoissa, hoitoaineissa tai muotoilutuotteissa, hiuslakoissa

• niin sanotuissa sävytteissä tai värivaahdoissa eli kaikissa sellaisissa värivalmisteissa joihin ei lisätä hapetetta

• hapettumiseen perustuvissa värivalmisteissa, kesto- ja kevytväreissä

• vaalennusaineissa

Suoväriaineosat jaetaan kahteen ryhmään

1.1.Tilapäisesti hiuksiin kiinnittyviin

1.2. Pysyvästi hiuksiin kiinnittyviin

1.1Tilapäisesti hiuksiin kiinnittyvät

• sähkökemiallisesti kiinnittyvät

lähtevät pesuissa pois

suoraväriaineosia on kahdenlaisia; negatiivisesti ja positiivisesti varautuneita

negatiivisesti varautuneet kiinnittyvät

hiuskeratiinin positiivisesti varautuneisiin kohtiin

positiivisesti varautuneet suoraväriaineosat

kiinnittyvät negatiivisiin kohtiin

• liuotin värjäys (Elumen)

1.2.Pysyvästi hiuksiin kiinnittyvät

• kemiallisesti hiuksiin sitoutuvat

reagoivat kemiallisesti hiuskeratiinin kanssa

• kasvivärjäys (esim. hennakasvista saava väriaine)

• metallivärjäys (hiusvesivalmisteissa)

2.Hapettumiseen perustuva värjäysmenetelmä

• hapettuvat väriaineosat ovat värittömiä esiväriaineaineita,

• muuttuvat värilliseksi kun ne pääsevät reagoimaan hapen kanssa

• hapettuessaan yksittäiset värittömät esiväriaineet sitoutuvat toisiinsa kemiallisin sidoksin muuttuen samalla värillisiksi

• käytetään hapettumiseen perustuvissa värivalmisteissa; kesto -ja kyvytväreissä

3. Vaalentaminen hapen avulla

emäsvärinpoistoaineet eli vaalennusaineet

Hapanvärinpoisto

HAPETTUVAT VÄRIAINEET

SITOUTUVAT KEMIALLISIN SIDOKSIN HIUKSEN

KUITUKERROKSEEN

”KESTOVÄRIT”

• VÄRILLÄ SAADAAN AIKAISEKSI VÄRINMUUTOS SEKÄ

VAALEAMPAAN ETTÄ TUMMENPAAN SUUNNTAAN

• VÄRJÄÄ VAIN LUONNONHIUKSET VAALEIMMIKSI  VÄRI EI

VAALENNA TOISTA VÄRIÄ

• TEKEE TYVIKASVURAJAN

• HIUKSIIN TEHTÄVÄ VÄRINMUUTOS ON PYSYVÄ KASVAA POIS HIUKSISTA JA/TAI KULUUU MEKAANISTEN KÄSITTELYIDEN ANSIOSTA

• MITÄ VOIMAKKAAMPAA HAPETETTA ON KÄYTETTY, SITÄ SELVEMPÄÄ ON HAALISTUMINEN  PAITSI VAALEISSA VÄREISSÄ

• HARMAIDEN PEITTOKYKY 100%

• VAALENNUSTEHO 3-4 astetta LUONNONHIUKSISSA

• SEKOITUSSUHTEET NORMAALIVÄRJÄYKSESSÄ 1:1

ERIKOISVAALENNUSVÄREISSÄ 1:2

JA RAITAVÄREISSÄ 1:2

• KÄYTETÄÄN CREMEMÄISIÄ HAPETTEITA 3%, 4%,

6%, 9%, JA 12%

• LEVITETÄÄN AINA KUIVIIN PESEMÄTTÖMIIN HIUKSIIN

• VÄRI KEHITTYY HIUKSESSA  EI OLE VALMIINA VÄRIMASSASSA VÄRITÖN VALKOINEN

• VAIKUTUSAIKA AINA VÄHINTÄÄN 30 MIN. LÄMMÖN KÄYTTÄMINEN LYHENTÄÄ

• VÄRIN PH-ARVO ON ALKAALINEN ( EMÄKSINEN) N. 8 JA KORKEAMPI

KEVYTVÄRIT

• Kevytväristä voidaan käyttää erilaisia nimityksiä. Esim. kestosävyte.

• Voidaan muuttaa hiuksissa olevaa vivahdetta erilaiseksi tai värjätä hiuksia tummemmaksi.

• Väriaine sisältää hapettuvia väripigmenttejä eli esiväriaineita ja suoraväripigmenttejä.

• Eivät vaalenna hiuksen luonnollista väriä, eivätkä keinoväriä

• Käytetään mietoa vetyperoksidia n. 1-4 % alle 20 vol

• Mainostetaan yleensä ammoniakittomina tuotteina, mutta todellisuudessa siellä voi olla vastaava emäksinen tuote kuten, ethanolamine tai triethanolamine  tuote on emäksinen.

• Vaikutusaika vähemmän kuin 30min

• Kestää hiuksissa n. 4-6 viikkoa. Kesto riippuu,

  • lähtötilanteesta

  • käytetystä värisävystä

  • pesutottumuksista

• Usein käytettynä voi kertyä hiuksiin  väriä värin päälle

• Harmaiden peittokyky vaihtelee 30 - 80 %, luonnonsarjalla on paras peittokyky.

• Tuotteen sekoitussuhde on yleensä 1:2 esim 20ml väriä + 40 ml H₂O₂