2.1.1 Itsenäinen 3. Persoonan omistusliite yleiskielessä.

M. Palanderin (1999. Luettu: 05.12.14. http://www.kielikello.fi) mukaan, kolmannen persoonan possessiivisuffiksi esiintyy sekä itsenäisenä (Minä otin kirjansa) että yhdessä hänen- tai heidän-pronominin kanssa

Toimittaja lähti selvittämään, miksi hänen mummonsa tapettiin. (Mälkiä, N. 2013. Luettu. 05.12.14. http://www.hs.fi/elama)

Tärkeimmät tapaukset, joissa 3. persoonan possessiivisuffiksi käytetään itsenäisenä, ovat seuraavia:

1. Omistusliite viittaa lauseen subjektiin:

Grönqvist onnistui uhkarohkeissa liiketoimissaan ja kuoli varakkaana miehenä.(Laitinen, V. 2014. Luettu. 05.12.14. http://www.hs.fi/kaupunki)

Hän heitteli kirjansa, kynänsä ja pulpettinsa kohti muita. (Opettajat kertovat häiriöoppilaista: Pulpetit lentävät, saksia vahditaan, 2012. Luettu. 05.12.14. http://www.hs.fi/kotimaa)

Nokian Renkaiden tilannetta parantaa se, että yhtiö valmistaa renkaita tehtaallaan Venäjällä. (Saarinen, J. 2014. Luettu. 05.12.14. http://www.hs.fi/kotimaa)

Viimeksi ajoimme sateessa Spassa, ja siellä automme oli erittäin nopea. (Kulta, H. 2014. Luettu. 05.12.14. http://www.hs.fi/kotimaa)

Wellesin Citizen Kanen päähenkilö, väsynyt lehtiruhtinas, kuoli yksinäisenä valtavassa linnassaan. (Tarkka, P. 2014. Luettu. 05.12.14. http://www.hs.fi/arviot)

2. Liite viittaa ns. loogiseen eli ajatussubjektiin, joka on tavallisesti adessiivimuodossa tai yksipersoonaiseen verbiin liittyvä genetiivissa:

"Kaikilla on vaikeutensa kauden aikana, mutta kun Manu Ginobili ja Tony Parker joutuvat sivuun kauden ollessa näin pitkällä, se on vaikeaa. (Waugh, B. 2013. Luettu. 05.12.14. http://www.hs.fi/urheilu)

Pudotuspeleissä kaikilla on mahdollisuutensa. (Rantanen, J. 2013. Luettu. 05.12.14. http://kiekkoareena.fi/jutut/pudotuspeleissa-kaikilla-on-mahdollisuutensa)

Miehen tulisi huolehtia perheestään. (Meriläinen, R. 2014. Luettu: 05.12.14. http://www.hs.fi/paakirjoitukset)

Torinon kanssa, ja HJK:lla on mahdollisuutensa jokaista joukkuetta vastaan. (Vilén. J. Luettu: 05.12.14. http://www.hs.fi/urheilu)

2.1 Sijamuotona paitsi adessivia voivat olla eräät muutkin paikallissijamuodot, mutta ne ovat harvinaisia:

Afrikasta Suomeen tai toisinpäin, niin varmasti sopeutumisessa on omat vaikeutensa", Pilssari sanoo. (Hänninen, J. 2014. Luettu. 05.12.14. http://www.hs.fi/kaupunki)

Schürrle sen sijaan sai mahdollisuutensa ja käytti sen täydellisesti. (Vilén. J. Luettu: 05.12.14. http://www.hs.fi/urheilu)

2.2 Subjekti voi myös puuttua (ns. geneerinen 3. persoona), mutta samanlaiset tapaukset ovat myös harvinaisia:

Myös sillä on ollut vaikeutensa. (Kervinen, E. 2013. Luettu. 05.12.14. http://www.hs.fi/talous)

3. Omistusliitteellä viitataan passiivilauseen objektiin:

SYL:n puheenjohtajan Piia Kuosmasen mukaan Suomen koulutusjärjestelmä on tunnettu erinomaisuudestaan. (Liiten, M. 2014. Luettu. 05.12.14. http://www.hs.fi/kotimaa)

Kronos on tunnettu kokeellisuudestaan. (Sirén, V. 2014. Luettu. 05.12.14. http://www.hs.fi/kulttuuri)

Viimeistä kohdetta, Broek in Waterlandia, ylistettiin jo 1600-luvun matkakirjoissa – puhtaudestaan. (Kivipelto, A. 2014. Luettu. 05.12.14. http://www.hs.fi/matka)

4. Omistusliite voi kohdistua vertailukonjunktion kuin edelle:

Hänen etunaan pidetään kuitenkin sitä, että hän tuntee puolustusministeriön kuin omat taskunsa ja pystyy johtamaan sitä tehokkaammin kuin edeltäjänsä. (Saarikoski, L. 2014. Luettu. 05.12.14. http://www.hs.fi/ulkomaat)

Syntyi vaikutelma (usein koettu), että nykyiset päättäjät ovat hölmömpiä kuin hienon palvelun synnyttäneet edeltäjänsä. (Oksanen, K. 2014. Luettu. 05.12.14. http://www.hs.fi/kaupunki)

"Neandertalilaiset olivat toki älykkäitä, mutta eivät samaa luokkaa kuin esi-isämme”, sanoo tutkimusta johtanut professori Robin Dunbar New Scientistille ja BBC:lle. (Paukku, T. 2013. Luettu. 05.12.14. http://www.hs.fi/tiede)

L. White (2008:110) kirjoittaa, että ”persoonapronominin genetiiviä ei käytetä silloin, kun lauseen subjekti on sama kuin omistaja”:

Asukkaat ovat suunnitelleet talonsa piirustuspöydältä asti. (Takala, S. 2014. Luettu. 05.12.14. http://www.hs.fi/koti)

Hän pitää lasta kellariinsa rakennetussa myrskysuojassa. (USA:ssa bussista siepattu pikkupoika yhä panttivankina. Luettu. 05.12.14. http://www.hs.fi/ulkomaat)

Voi vain arvailla syitä, sillä jokainen kunta nimeää itse katunsa. (Kervinen, E. 2014. Luettu. 05.12.14. http://www.hs.fi/ulkomaat)

M. Palanderin (1999: Johtaja ja vaimonsa – eräs 3. persoonan omistusliitteen ongelma. Luettu: 05.12.14. http://www.kielikello.fi) mukaan, 3. persoonan omistusliite voi viittaa rinnasteiseen lauseenjäseneen, tässä tapauksessa pitää käyttää genetiivimuotoista pronominia:

Teemu Selänne ja hänen vaimonsa Sirpa Selänne kertoivat jopa hieman jännittäneensä juhlia etukäteen. (Nieminen, A-S. 2014. Luettu. 05.12.14. http://www.hs.fi/kotimaa)

Meta ja hänen veljensä ovat Suomen viimeiset Mannerheimit. (Lassila, A., Niiranen, J. 2014. Luettu. 05.12.14. http://www.hs.fi/sunnuntai)

Emma Thompson ja hänen äitinsä Phyllida Law esittävät äitiä ja tytärtä. (Sinisalo, K. 1998. Luettu. 05.12.14. http://nyt.fi)

Kaikissa näissä tapauksissa subjektit ovat rinnasteisia, mutta seraavissa esimerkeissa omistusliitte viittaa lauseen ulkopuolelle:

Sevastopolilainen ohjelmoija "Vadim" ei äänestänyt keväällä, hänen vaimonsa "Lena" kävi repimässä äänestyslipun. (Konttinen, J. 2014. Luettu. 05.12.14. http://www.hs.fi/sunnuntai)

Ruotsalainen Alfred Nobel kehitti turvallisen räjähdysaineen, koska hänen veljensä kuoli nitroglyseriinin räjähtäessä Nobelin laboratoriossa vuonna 1863. (Kaikki alkoi katastrofista. Luettu. 05.12.14. http://www.hs.fi/tiede)

Serkkupojista ei tähän aikaan ollut vielä tietoakaan, mutta heidän tuleva äitinsä Toini Rahikka oli syntynyt vuonna 1919 Viipurinlahden rantapitäjässä Säkkijärvellä, yhdeksänneksi lapseksi yksitoistalapsiseen perheeseen. (Malmberg, I. 2014. Luettu. 05.12.14. http://www.hs.fi/kuukausiliite)

Ensimmäisestä esimerkistä näkyy, että vaimonsa-sanan omistusliite viittaa hänen-pronominiin, joka puolestaan viittaa edellisen lauseen subjektiin Vadim.

Tässä 3. persoona poikkeaa 1. ja 2. persoonan omistusmuodoista: sanotaan minä ja mieheni ja sinä ja miehesi, mutta hän ja hänen miehensä.3. Taloaan vai taloansa?

E. Heikkilä (2009. Luettu: 12.12.14. http://www.kielikello.fi) esittää, että suomen kielessä on kaksi eri tapaa ilmaista 3. persoonan omistusliittetta, siis hän kysyi ”mitä eroa on omistusliitteillä ilmauksissa Ministeri myy taloaan ja taloansa?”

Käytössä ovat vokaalinpidentymä + n

Yksi asukas on esimerkiksi vienyt multaa peräkärryssä mökilleen. (S. Saarikko, S. 2014. Luettu. 05.12.14. http://www.hs.fi/koti)

Usein ajatellaan, ettei hevosihminen voi syödä hevosta, varsinkaan omaansa. (Laakso, K. 2014. Luettu: 04.12.14. http://www.hs.fi/sunnuntai)

Etelä-Suomessa ukkoset ovat voimakkaimmillaan iltapäivällä. (Länsi- ja Etelä-Suomeen leviää torstaina rajuja ukkoskuuroja. Luettu: 04.12.14. http://www.hs.fi/kotimaa)

ja liite -nsa/-nsä.

Golf Clubilla ystävänsä kanssa, ja yhdeksännellä reiällä mies ehdotti kisaa siitä, kumpi löytää enemmän palloja vedestä. (Vilén, J. 2014. Luettu. 05.12.14. http://www.hs.fi/urheilu)

Usein ajatellaan, ettei hevosihminen voi syödä hevosta, varsinkaan omaansa. (Laakso, K. 2014. Luettu: 04.12.14. http://www.hs.fi/sunnuntai)

Vaihtelu on mahdollista kaikissa sijamuodoissa, joiden pääte loppuu lyhyeen vokaaliin.

Sanan nominatiivissa, genetiivissä ja illatiivissa on aina possessiivisuffiksi -nsa, -nsä, mutta jos sanan yksikön partitiivin lopussa on kaksi samanlaista vokaalia käytetään possessiivisufiksia -nsa, -nsä:

Kumpikin vaihtoehto ”on kieliopillisesti oikein, mutta yleiskielessä vokaalinpidentymä + n on sijapäätteiden yhteydessä selvästi tavallisempi.”

Sen lisäksi, E. Heikkilä (2009. Luettu: 12.12.14. http://www.kielikello.fi) kirjoittaa, että vaihtelu juontaa juurensa suomen murteista toisin sanoen ”vanhassa kirjasuomessa, joka muutenkin pohjautui vahvasti länsimurteisiin, 3. persoonan omistusliitteitä vallitsi läntisimpien murteiden mukainen -nsa/-nsä. 1800-luvulla kirjasuomeen tuli muista murteista sen rinnalle vokaalinpidentymä + n ja alkoi nopeasti yleistyä.”

E. Heikkilän (2009. Luettu: 12.12.14. http://www.kielikello.fi) mukaan, pidettiin haku vaihtoehtojen nykyisistä yleisyyssuhteistaja ja se tuotti noin 10500 taloaan-osumaa ja 650 taloansa-osumaa. Nykyään -nsa/-nsä mielletään usein tyyliväriltään vanhahtavaksi tai murteelliseksi.

Loppusanat

Kurssityön kirjoittamisessa olen tullut siihen johtopäätokseen, että 3. persoonan omistusliitteen käyttö-aihe on vaikeampia suomen kielessä.

Ensimmäisessä luvussa olen kerronut 1., 2. ja 3. persoonan posessiivisuffiksista ja 3. persoonan omistusliitteen muodostamista.

Toisessa luvussa olen tutkinut omistusliitteiden tarkoitusta, niiden päätarkoituksena on ilmaistaa omistusta, mutta myös ne voivat liittyä infiniittiseen verbinmuotoon, refleksiivipronominiin itse, resiprookkipronominiin toinen ja sanaan oma, käyttää sekä post- että preposition sisässä sanan osana. Sen lisäksi, olen osoittanut milloin käytetään pelkkä 3. persoonan omistusliitte ja milloin käytetään persoonapronominin genetiiviä.

Kolmannessa luvussa olen käsitellyt taloaan vai taloansa-ongelma ja ottanut selvää, että taloaan-varianti on käytetty laajemmin.

Monien esimerkkien avulla olen osoittanut 3. persoonan posessivisuffiksin muodostamisen, sen pääfunktiot ja käyttämisen säännöt.

Työn prosessissa olen saanut selville, että 3. persoonan omistusliitteen käytössä on olemassa sellaisia tapakauksia, jotka tavataan harvinaisempi kuin monet muut. Siis, vaikein oli se, että täytyi etsia sopivia esimerkkeja.

Tuloksena voi pitää sitä, että olen ymmärtänyt milla tavalla possessivisuffikseja muodostetaan ja 3. persoonan omistusliitteen käyttämisen sääntöjä. Sen lisäksi, olen tutustunut taloaan vai taloansa-ongelmaan ja ymmärtänyt, että taloaan-muoto on käytetty laajemmin.

Lähteet

Teorettiset lähteet:

1. White, L. 2008: Suomen kielioppi ulkomaalaisille. 7. painos. Helsinki: Hakapaino Oy.

2. Karlsson, F. 1982: Suomen peruskielioppi. Pieksämäki: Sisälähetys kirjapaino Raamattutalo.

Internetlähteet:

3. VISK = Hakulinen, A., Vilkuna, M., Korhonen, R., Koivisto, V., Heinonen,T.-R., Alho, I. 2004: Iso suomen kielioppi. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Verkkoversio. URL: http://scripta.kotus.fi/visk

4. Palander, M. 1999: Johtaja ja vaimonsa – eräs 3. persoonan omistusliitteen ongelma. URL: http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=544

5. Heikkilä, E. 2009: Taloaan vai taloansa? URL: http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=2041

Esimmerkilähteet:

Internetlähteet:

6. http://www.hs.fi

7. http://nyt.fi

8. http://kiekkoareena.fi